|
25.06.2008 - 10:57
Tänä aamuna sain aika ihanan aamuherätyksen. Vilkaisin ysin aikoihin kelloa ja ihmettelin mörmyn kolistelua keittiössä... ja käänsin kylkeäni. :D Kohta alkoi leijua pullan tuoksu nenään ja oven raossa käytiin huikkaamassa, että ylös nyt! Tuoretta pullaahan siellä oli aamutuimaan meidän miekkonen paistellut, lehden hakenut ja aamukahvin keittänyt. Aika hyvin minun mielestäni! Harvemmin näin, sillä yleensä vastaan tulee äkäinen katse naamallaan kaappeja tai likaisia pöytiä siivoava enemmänkin karhua niinä aamuina muistuttava miehenköriläs. No, meillä paistoi tänä aamuna aurinko, vaikka ulkona ei paistanutkaan. Aamun kunniaksi tein kierroksen kasvihuoneelle ja kävin avaamassa luukkuja raolleen. Ulkona 12 astetta tuntuupi aika viileältä. Pistin vielä kesäkukatkin ojennukseen ja nypin kaikki kukkineet kukat pois. Nyt olisi sitten pistettävä vauhtia ja suunnattava tallille heposia liikuttamaan. Eilen otin kaverit mukaan ja tehtiin Jätin kanssa reipas kärrylenkki. Voi pojat, miten myö kaikki nautittiin! Sinne siis taas. 24.06.2008 - 16:40
Tänään satoi (yllätys yllätys) jälleen vettä niin, että ihan tuskastutti. Olin juuri ehtinyt kaivaa kasvimaan esille harson alta ja kuopsuttaa osan rikkakasveista pois, kun alkoi taas sataa. Viime viikon sateet ovat ainakin täällä Keski-Suomessa saaneet rikkakasvit kukoistamaan. Niiden kesyttämisessä on hommaa. Sateessa on sekin ärsyttävä puoli, että aina silloin, kun jotain on suunnitellut tai sopinut tekevänsä, alkaa sataa... ärrin purrin.. Sateen ropistessa tuli sitten puuhailtua jälleen kasvihuoneessa. Se on ollut täysin ajatusteni mukainen projekti!! Kaikki kasvaa mukavaa vauhtia ja monet kasveista ovat tuottaneet joko reilusti lehteä tai sitten useampia kukintoja. Tungosta on jo vaakasuorassa suunnassa. Niinkään korkeutta ei kasveilla vielä ole, ainakaan liikaa.
Kurpitsat on sisällä ihan hurjan kokoisia..ihan pelottaa, että miltä ne loppukesästä näyttävät.. Joku puhui jollain palstalla kukkien pölyttämisestä ja tyttö- sekä poikakukista. Jäi vähän epäselväksi, mitä ne tarkoittivat. Tietäisiköhän joku viisaampi?? Pistän tähän alle muutamia kuvia kukinnoista:
Ulkona oleva kurpitsa on hieman säälittävän näköinen sateiden jäljiltä. Mutta tuottaakin näköjään aikaisemmin kurpitsaa. Tässä meidän ensimmäinen kurpitsanalku!!!
02.06.2008 - 12:27
Onnellinen se, joka on löytänyt viisauden,
se, joka on tavoittanut tiedon; sillä parempi on viisaus kuin hopea, tuottoisampi on tieto kuin kulta. Se voittaa korallit kalleudessa, mitkään aarteet eivät vedä sille vertaa. Sen oikeassa kädessä on pitkä ikä, vasemmassa rikkaus ja kunnia. Sen tiet ovat suloisia teitä, sen polut onnen polkuja. Se on elämän puu niille, jotka siihen tarttuvat -onnellinen ken pitää siitä kiinni! (sananlaskujen kirja 3:13-18) Vuodesta 2002 (tai tavallaan jo vuodesta 2000 avoimen yliopiston myötä) alkanut työnsarka on tuottanut tulosta ja nyt on paperit käsissä! Työnsarka alkaa syksyllä oman luokan kanssa. Mahtava tunne! :D Alla yksi ruusuista, jotka vanhempani olivat tuoneet meille eräänä päivänä. Aivan upeita.  02.06.2008 - 12:10
Tulipahan välillä pilvinen päivä, joten ehdin koneen ääreen. Puutarha työllistää tähän aikaan vuodesta aika paljon. Varsinkin meillä, kun lääniä on ja puutarhurilla intoa riittää. Viimeisen parin viikon aikana ollaan hellitty ja totuteltu kasveja kasvihuoneeseen, hommattu kukat amppeleihin, kitketty, ajettu nurmea, istuteltu, hoidettu, suunniteltu kasvihuoneen ympäristöä ja haaveiltu kesän ajalle takapiharemppaa. Sisällä ei sitten huvita tehdä yhtään mitään!
Kesän kukista on niin kiva nautiskella! Ja muutenkin kasvua on aivan mahtava seurata vierestä. Miten voikaan ruskeasta maasta joka vuosi ilmestyä tuollaisia ilostuttajia!!? Meillä kovasti kukkaa puskevat tällä hetkellä: - Siperianunikko - Mansikat - Norjanangervot - Kevätkaihonkukat - Tuomet - Akilleijat  Olen aina suuresti arvostanut hyötykasveja ja ihmisiä, jotka niitä osaavat hyvin yhdistellä kukkien ja perennojen joukkoon. Joka vuosi olen yrittänyt lisätä niitä milloin mihinkin kohtaan ja penkkiin. Nyt on jo ihan kivalla mallilla kasvu. Sitruunamelissa nostaa päätään penkistä. Paprikat, salaatit, tillit ja muut ovat kasvihuoneessa rehevöitymässä ja saamassa poweria kasvuunsa. Mansikka on kuukaudessa tehnyt ihan hirveästi lehtiä ja kukkiikin jo eli kohta saadaan mansikoita, hiphei!! Ruohosipuli ja lipstikka innostuivat, kun annoin niille vähän ravinnetta (hepankakkaa). Ja uusin hankinta, kurkut, odottavat istuttamista. Ehkä tänään, kun on tuollainen hyvä viileä ilma, niin eivät näivety auringossa. Tässä vähän kuvaa niistä!  24.05.2008 - 12:28
Nyt se on sitten valmis!! :D Kasvihuoneemme, joksi minä sitä kutsun ja jota mieheni nimittää tuttavallisesti kasvimökiksi. Mutta hieno siitä tuli, vaikka itse sanonkin. Lattialla on laatat ja kasvulaarit on itse suunniteltu, rakennettu ja viimeistelty. Meidän suihkussa ollut suihkuradiokin pääsi sinne asustamaan, kun tulee vietettyä aikaa jonkin verran kasvien kimpussa. Kasvitkin himoitsivat jo kovasti sinne pääsyä ja suurinpiirtein jonottivat ovella odottamassa. :D Nyt ne siellä sitten yrittävät olla palamatta...vähän niinkuin suomalaiset turistit aurinkorannoilla! Meillä kotonakin on nyt taas ihan väljää joka puolella, kun ei ole taimilla täyteen tupattuja nurkkia ja ikkunan edustoja. Olen niin innoissani tekemässä kaikkea, ettei tiedä mistä aloittaisi.. Ja uskaltaisiko jo istuttaa kasvit laareihin? Pelkään, että kuuma multa polttaa raakaan sisäilmaan tottuneet heiveröiset kasvinalut, kun on niin kuumaa päivisin. Jos joku fiksumpi osaa sanoa ja kertoa hyviä neuvoja, niin otetaan ilolla vastaan!!   Ainiin... kiertelin kameran kanssa ulkonakin tuossa yksi päivä ja totesin, että hevosenpaska on aika hyvää ainetta. Viime kesänä aikaan saamani kivikkopuutarha perennoineen on suorastaan röyhähtänyt kasvuun ja jokainen kasvi levinnyt ja kasvattanut uutta alkua. Hyvähyvä!! Ja hyötykasviosastonikin nauttii tuon ravintoaineen sisällöstä kovasti. Tässä muutamia kuvia edistymisestä.     07.05.2008 - 22:32
Ainiin, vallan unohtui. Meillä on vieraillut erilaisia ystäviä viime päivinä. Kumpaankin suhtautuminen kovin ristiriitainen.. Tuo niin söpö jänönen (rusakko) on paljastui ilmeisimmin rakkaan mansikkapuskani tuhoajaksi!!! Niin oli vain mansikan lehdet kadonneet. Mieheni epäili myyriä, kunnes näki tämän kuvan. Aika läheltä rikospaikkaa.
 Toinen mielenkiintoinen vieras grillimme lähistöllä oli tämännäköinen! Velmu kaveri, sanoisin.  07.05.2008 - 22:16
Ihana ihana ihana kesä!!! Tule pian ja ole hellä. :D
Täällä kuhisee jo kovasti. Kasvun äänet pitävät niin kovaa ääntä välillä, että korviin koskee..tai jos ei korviin niin sormia kuumottaa päästä tonkimaan tuonne ulos jatkuvasti. Meillä on tapahtunutkin monta asiaa. Ollaan ostettu ihana kasvihuone, jonka perustukset ovat olleet jo pari viikkoa valmiina. Mökkikin seisoo jo pihassa, muutamaa yksityiskohtaa vaille. Sisälle tulevia kasvulaatikoita suunnitellaan ja ulkopuolen kasvualtaita myös mietiskellään. Tässäpä pari kuvaa edistymisestä!    Sisälläkin ollaan venytelty kasvien malliin. Muutaman viikon välein on pakko pistää jotain aina kasvamaan tai vähintäänkin siirtää isompaan. Tänään siirtyivät kurpitsat isompiin astioihin, kun ovat pirulaiset kasvaneet semmoista haipakkaa.  Tomskut sinänsä pieniä vielä, jos menee puutarhojen tuotteisiin vertaamaan, mutta kunhan mökkiin pääsee niin kyllä nekin venähtävät pituutta. :D Tältä näyttivät tomaatit pari viikkoa sitten. Nyt jo reilusti tuplat!  Että kyllä kelpaa nyt kesän tulla. Ulkona on haravoitu, tuijat nauttivat jälleen huputtomasta elämästä vapaina, ruoho alkaa olla jo aikasta vihreää ja kasvihuoneprojekti etenee. Jes jes!! 29.02.2008 - 12:45
Nyt se taas alkoi: hirveä innostus taimijuttujen kanssa. Kävin kiertämässä Prisman ja Agrimarketin siemenosastot ja hirveä hinku olisi pyörähtää Viherlandiassa... Ihan muuten vaan, katselemassa...Hakemassa ideoita, haistelemassa kasvien tuoksuja ja uusia tuulia...
Mukaan tarttui sitten jo paprikaa, amppelitomaattia ja persiljaa! Ja niitä varten turveruukkuja sekä taimimultaa. HIPHEI! :D Aika kivalta tuntuu. Ja tietenkin piti tulla etsimään täältä hyviä virikkeitä kokeneempien kasvattajien blogeista. Vaikka ulkona näyttää tältä:  Niin ajatukseni ovat jo täällä:  Tästä on hyvä ponnistaa kohti kevättä! Jospa tämäkin blogi heräisi eloon yhtä hanakasti kuin kotiimme tunkeutuvat muurahaislapsoset. :D Ainakin toivoa on. 02.01.2008 - 14:46
Hei, taidan olla talviunilla, kun olen ollut näin hiljaa... Älä ihmettele, jos en heti herää, mutta jos kolistelet kovempaa niin saatan herätäkin! Hih! :D
26.10.2007 - 15:25
Jee jee, sain tehtyä ihkaoman bloginapin! Ihan vain Photoshopilla!! Saa linkittää omille sivuilleen ken tahtoo.  Viime aikoina tapahtunutta: - hurjaa vauhdikasta opiskelua (siis oikeasti opiskelua, eikä mitään pippalointia) - pianokopeilla ravaamista, kun läksyt vaativat harjoittelua - tenttiin lukemista (jouduin tenttimään saman opuksen kahteen kertaan, kun en uskonut pääseväni ensimmäisestä läpi --> olisin päässyt alimmalla arvosanalla sitten kuitenkin, mutta olen tyytyväinen, että viitsin panostaa... uudet tulokset antavat odottaa vielä itseään) - töitätöitätöitä ja uuden työntekijän kouluttamista samalla (pitkien päivien päätteeksi pitkät illat) - tallilla muutaman kerran (poijat ovat uusilla hokeillaan vähän teloneet itseään ja Kalevi nilkuttaa jostain muusta syystä) - kotona syksyn etenemisen päivittelyä ja hieman huonoa omatuntoa tekemättä jääneiden töiden kanssa - muutamia matseja M:n kanssa ja sitten taas rauhaisaa yhdessäoloakin välillä 14.10.2007 - 13:11
Viimeinen OKL:n opetusharjoittelu on edessä ja olotila toistaiseksi vielä ihan positiivinen! Kiva ohjaava opettaja, joka ilokseni jälleen mies. Tulen miesten kanssa hyvin toimeen ja pidän miesten jämäkästä, mutta rennosta tavasta työskennellä ja yleensäkin ajatella. Harjoittelulle on yllättäen myös kivasti aikaa ja työrauha. Usein ongelmana on, että muuta opetusta menee harjoittelujakson kanssa päällekkäin, eikä tällöin pysty rauhassa suunnittelemaan ja keskittymään harjoitteluun pelkästään. Pahimmillaan joutuu juoksemaan kesken harjoittelupäivän jonnekin puolelle yliopistoa luennolle tai demolle, tai sitten koulupäivän jälkeen ei ehdi rauhassa keskustella ohjaavan open kanssa tai suunnittelemaan tulevia tunteja, kun on jo mentävä iltapäivän luennoille. Nyt tätä ei tarvitse tehdä! Muutama piano/kitara/laulutunti minulla on, mutta niiden hyvä puoli on se, että ne ovat lyhyitä, eivätkä ne työllistä tehtävillään opiskelijoita. Harjoittelua ne tietenkin vaativat, mutta se menee jo melkein harrastuksena!
 Pohdiskelin seuraavaa tulevasta harjoittelusta: Tässä harjoituksessa merkityksellistä on kokonaisvaltaisemman opettajuuden ja oman työskentelyotteen löytyminen. Yleensä olen seurannut paljon ohjaavien opettajien tyylejä ja yrittänyt löytää sieltä jotain itselleni. Nyt pitäisi varmaankin enemmän vielä yrittää päästä sisälle siihen, mitä itse teen ja mikä suhde toiminnallani on oppilaisiin. Suunnittelutyön järkevöittäminen on yksi tärkeä lähtökohta tässä harjoittelussa. Aikaisemmista harjoitteluista olen saanut palautetta tarkasta ja yksityiskohtaisesta suunnittelusta, jopa liialliseen perinpohjaisuuteen saakka. Nyt pitäisi siis löytää se kultainen keskitie ja siirtää suunnitteluun menevästä ajasta osa esimerkiksi arviointiin (tilanteet, oppilaiden oppiminen, oppilaiden yksilöllisempi huomioiminen jne.). Taustalla tarkalle suunnittelulle on ollut varmaankin pyrkimys jäsentää asia itselle niin selkeäksi, että ei voi tehdä virheitä. Toisin sanoen epävarmuuden ja epäonnistumisen pelon tilalle pitäisi nyt luoda enemmän itsevarmuutta ja luottamusta itseeni siinä, että selviydyn opetustilanteista, vaikka en olisi suunnitellutkaan joka hetkeä etukäteen tai tunnin eteneminen ei menisi suunnitelman mukaan. Tämän harjoittelun tavoitteena on ymmärtää oppilaan ajattelua ja toisaalta kehittää omia viestintätaitoja. Näitä ajatellen tärkeää olisi siis kehittää omaa viestintää niin, että pystyy ”lukemaan” oppilaasta sen, mitä hän ajattelee ja kuinka hän oppii. Haluan pyrkiä siihen, että maltan kuunnella oppilaita ja annan aikaa ajattelemiselle. Tässä kehityksen paikkana itsellä se, ettei aseta tunneille liikaa tavoitteita ja vähentää ns. suorituspainotteista työskentelyä. 01.10.2007 - 21:25
Tänään tapahtui jotain, mitä olen nyt taas vuoden verran siirtänyt, jännittänyt, pelännyt ja kammonnut. Menin poistattamaan oikean puoleni viisaudenhampaat!!! Pelkään jostain ihmeen syystä yli kaiken puuduttamista, mutta myös näitä legendaarisia viisaudenhampaiden poistamisia. Pistokammo on tullut jostain mitättömästä hammaslääkärireissusta, kun neula osui kai hermoon, ja muut pelot vain oman vilkkaan mielikuvituksen aikaan saamana.
Koko viime viikon yritin siirtää ajatuksiani pois tämän aamuisesta operaatiosta...turhaan! Yritin muka voittaa itseni, olla ajattelematta koko tilannetta, muovailla mielessäni poistosta mukavaa tapahtumaa, perustella järkisyillä, löytää toisten sympatiat puolelleni ja eilen jonkin ihmeen innoittamana päätin lauleskella operaation ajan mielessäni jotain virttä... No..yön nukuin huonosti ja mietin aamua, aamulla ravasin vessassa ja stressasin, hammaslääkärin vastaanotolla totesin tädille kuinka minua todella pelottaa ja käytävällä huomasin jo aivan panikoivani. Ainoa tilannetta helpottava asia oli tieto siitä, kuka hammaslääkärini oli, sillä hän on todella huomaavainen ja hyvä työssään. Sitten se koitti... se hirveä puudutuspiikkien tulva. Minä tärisin koko operaation ajan. Hammaslääkärini taas yritti hyräillä rennosti jotain melodiaa ja jutteli minulle tyyliin: "hengittele vain syvään ja rauhallisesti, seuraavaksi tapahtuu niin, että...". Loppujen lopuksi tärisin, vapisin, nipistelin itseäni ja hihittelin. Alin hammas piti poistaa leikkaamalla, mutta se lähtikin ihan tavallisesti. Ylin yhtälailla, vaikkakin ennen sen irroittamista hammaslääkärini raotti leikkausliinaa niin, että näin hänet ja totesi: "kerron vähän mitä nyt tulee tapahtumaan.. otamme tuon yläpuolen hampaan pois ja koska se on niin lähellä korvaa, niin siitä kuuluu sitten melko kovaa rutinaa ja narinaa, joten älä säikähdä!". Loppujen lopuksi kaikki meni hyvin! Hampaat lähtivät irti, minä en pyörtynyt enkä oksentanut, hammaslääkärini koki onnistuneen tilanteen pelkäävän potilaan kanssa ja mikä parasta: sain hampaani mukaan!!! Ja pakkohan ne oli tänne sitten tunkea! (jos joku kokee tämän ällöttäväksi niin vihjaiskaa, poistan kuvan sitten..) Olen vain niin ylpeä itsestäni!!! Ylitin itseni tänään!  26.09.2007 - 13:03
Inkivääri heitti minulle haasteen:
"Ota kuva lähimmästä ikkunasta avautuvasta maisemasta, tai jos olet ulkona, kuvaa bloggausympäristösi. Liitä kuva blogiisi ja kerro, missä yleensä bloggaat (kotona, töissä, kirjastossa, kahvilassa, you get my point) ja onko kuvassa kyseessä normaali bloggausympäristösi. Haasta mukaan haluamasi määrä muita bloggaajia ilmoittamalla haasteesta heidän kommenttilaatikkoihinsa." Siihen vastaan nyt parilla kuvalla, kun bloggauspaikaltani voi katsoa ikkunasta ulos sekä oikealta että vasemmalta. Oikealta puolelta avautuu näkymä etupihallemme, jota komistaa mahtava kuusi. Nappasin hieman vanhemman kuvan tähän tällä kertaa, mutta maisema ei ole pahemmin muuttunut. Kyseisenä päivänä oli aika kova sade, jonka sain vangittua kuvaan mukaan.  Toisella puolella avautuu takapihamme puutarhamaisema, josta blogissani on varmaan ollut jo ties kuinka monta kuvaa! No, tässä konkreettisesti ikkunan takaa! :D  Haastan mukaan Keventäjän, Hakan, Kuusirannan emännän ja Elämää Masiassa blogin pitäjän. :D 05.09.2007 - 11:58
Teki mieli pistää jotain konkreettista kasvua osoittavaa tänne ja päätin esitellä tomaattikasvatukseni hedelmiä. Tästä se alkukesällä lähti, kun taimet oli saatu alulle. Päätin tänä vuonna kasvattaa myös paprikoita, joiden taimia tuolla myös on. Laitoin kaikki paprikan siemenet purkkiin ja valehtelematta niistä lähti lähes jokainen kasvamaan..meinasin olla pulassa sen taimimäärän kanssa.
 Tässä on hieno tomaattimökkimme, jonka viime vuonna pystytimme vanhasta keinusta. Tänä vuonna se hieman laajentui, sillä korkeus sisällä mökissä ei meinannut riittää. Haaveilen kovasti oikeasta isosta kasvimökistä, mutta toistaiseksi tämä ajaa asiansa.  Mökin sisältö elokuun alussa näytti tältä. Siellä oli vielä lähes kaikki taimet heinäkuussa, mutta siirsin sitten jo tilapulan vuoksi osan etupihalle auringonpaisteeseen.  Tällaisia tomaatteja sieltä nyt sitten tulee. Aikaisemmin olen laittanutkin kuvia kurkuista, joita sieltä ollaan saatu jo useampia. Kurpitsa on elänyt hiljaiseloa ja paprikat tekevät vasta nyt alkuja, joten saa nähdä, että ehtivätkö tehdä hedelmää.  Yksi kesän projekteista oli kasvimaa, jälleen. Lienee suunnittelun heikkoutta vai mitä, mutta satoa sieltä ei tänä vuonna niin paljon tullut/tule kuin viime vuonna. Haluaisin oikein runsaan kasvimaan, josta löytyisi sekä kukkia ja yrttejä, että vihanneksia ja marjoja. Olisi myös ihanaa, että kasvimaa näyttäisi kauniilta ja olisi myös helppo pitää siistinä. Mutta tämän toteutuminen on sitten ensi kesän juttuja, kai.. No, joka tapauksessa alla kuvia kasvimaastani alkukesästä ja loppukesästä.   04.09.2007 - 13:27
On selkeästikin syksy! Huomaan sen siitä, että aina syksyllä tekee mieli pukeutua syksyisempiin väreihin tai sitten hyvin kirkkaisiin väreihin. Viime viikolla teki mieli shoppailla uusia vaatteita ja huomasin etsiväni ihanan lämpimiä keltaisia sävyjä ja ruskean eri sävyjä. Eräs ystäväni sanoi aina ennen, että minusta näki milloin syksy oli tullut. Vaikka en ole mikään vaate- tai ulkonäköfriikki, niin lausahdus osuu aika oikeaan. Myös blogissani on huomattavissa sama ilmiö! Uskomatonta, mutta blogini vaaleat kepeät sävyt alkoivat häiritä ja oli pakko muuttaa niitä eri värisiksi. Niistä ei nyt ehkä tullut niin syksyiset, mutta paremmat omalle silmälle. Sävyjä yritin fiksailla sopimaan toisiinsa, mutta en ehkä ihan täysin päässyt siihen, mitä hain. Parempi kuitenkin näin! 30.08.2007 - 12:13
Aamu alkoi hienosti! Kahdeksalta ylös, aamukahvi ja tallille. Käytiin lenkki porukalla ja haisteltiin kirpeää syysaamua. Matkalla kävin vielä kaupassa. Kun aloittaa tällä tavalla tehokkaasti aamun, niin jää koko päivä aikaa kaikelle muullekin touhuilulle. Tietää liikkuneensakin heti aamusta. Hyvä hyvä!
Kävin tomaattimökissä kastelemassa lapsukaiset. Siellä odottikin mielekäs yllätys. Samoin mansikkamaalta tarttui mukaan vielä monta mansikkaa. Menossa on jo toinen sato! Näyttävät aika hyviltä, joten olkoon tämä mansikkamaitopäivä.  27.08.2007 - 19:20
Nyt niitä lupaamiani lomakuvia tulee.. Otimme niitä aika paljon, joten tässä parhaimmat.
1. Mökiltämme näkyvä maisema. Tätä kauneutta katsellessa silmä lepäsi.  2.Loman eräs ohjelmanumero oli laiturin puhdistusoperaatio.  3. Vaikea asettaa asioita parhaimmuusjärjestykseen, mutta sauna oli niistä ehdottomasti yksi parhaista!  4. M ja talon koira Nanna, josta tuli ystävämme.  5. Osasin rentoutua! Se oli hieno tunne.  6. Talon kissasta tuli myös kaveri heti ensimmäisenä päivänä.  7. Se olikin harvinainen kaveri, sillä omasi kyvyn poseerata. Lisäksi se oli kuuro ja piti vedestä. :D  8. En muista leikkineeni vedessä näin sitten lapsuuden. Teimme sitä molemmat, joten olimme todella palanneet takaisin vapaisiin lapsuuspäiviin. Hauskaa oli!!  9. Muitakin ötöjä bongattiin... Meistä tuo kuvio sen selässä näyttää ihan pääkallolta.  10. Tämä heinäsirkka oli yksi kovaäänisimmistä asioista mökillä. Oli aika hurja hyppäys olla siellä tämän tien vieressä asumisen jälkeen.  11. Lomalla pilvetkin näyttivät erilaisilta.. tuo puna kertoo usein seuraavan päivän sateista. Ei tullut sadetta, mutta kylmää ja tuulista kyllä. Ikävöimme molemmat niitä 24 asteen lämpötiloja!  27.08.2007 - 12:12
Hihii! Täällä taas. Takana ihana rentouttava rauhallinen ja stressitön loma. Tällä kertaa mökillä, mikä oli kyllä hienoa, sillä siitä aina unelmoin. Koko loma tuli niin ekstempore, että ei ehtinyt edes kissaa sanoa. Sattui vaan onnistumaan monien asioiden yhteensulautumana. Joka tapauksessa tässä kirjottelee nyt ruskettunut ja rauhallinen nainen, jolla on hirveästi uusia kuvia tänne siirrettävänä. Niiden siirto kuitenkin nyt kai jäänee, kun pyykit odottavat kuivumista koneessa. Tällä kertaa lomalta paluu ei tunnukaan siltä, että huh, onneksi ollaan kotona. M:kin selviytyi lomasta hienosti ilman hifi-laitteita ja lopetti "tylsän"-jankuttamisen jo tiistaina aamupäivällä.
Ruokaa on sitten taas syöty! Ostettiin sinne koko jääkaappi täyteen kaikkia herkkuja ja juhlittiin synttäreitäni muutaman ystävän vieraillessa normaalisti viinin ja siiderin voimalla. Nyt erikoisuutena myös kuohuviini, joten ei voi kovin suuresta laihiksesta puhua. Mutta tarvinnekko tuota?! Ehtiihän sitä taas ja kohta taas tallikin odottaa.. Kotona meitä odotti kymmenisen suurta mansikkaa penkissä ja paljon pieniä tomaatteja. Myös paprika oli alkanut tehdä alkuja, joten jännityksellä niitä seuraamme tämän viikon. 19.08.2007 - 10:24
Viimeinen työpäivä taas tällä viikolla edessä. Kohta tunti takana ja ainakin 12 edessä, että semmoista. Onneksi työni on sellainen, josta pidän ja joka useimmiten saa minut hyvälle tuulelle. Vaikka välillä onkin rankkaa ja juostaan paikasta toiseen tukka putkella. Tällä hetkellä vain odottelen, kun työnantajani nukkuu, ja yritän olla hiljaa. Ikkunasta avautuu mielettömän kaunis järvimaisema. Joku soutaa kauempana, aurinko paistaa ja pieni tuulenvire saa järven pinnalle erilaisia kuvioita. Yksinäinen sorsa-ystävämme tulee taas kuikuilemaan ikkunan alle leivän toivossa. Annan sitä sille myöhemmin. Eipä olisi minusta päätetyöntekijäksi tai sisähommiin. Tai olisi, mutta kaipaisin kyllä ulos.. Tällä erää nautin kuitenkin vielä kesästä (huom! kesästä, en kajastavasta syksyn tulosta, josta avomieheni ystävällisesti minua muistuttaa ja jota en halua vielä huomata). Ajatteleekohan joku muukin näin? 17.08.2007 - 12:54
Kerronpa erään tarinan noin reilun viikon takaisesta sienimetsäreissustani. Olen aina pitänyt sienistä ja tykännyt kerätäkin niitä hyvällä ja huonolla menestyksellä. Kukaan ei ole siis koskaan saanut myrkytystä tai mitään muuta vakavaa ei ole päässyt tapahtumaan. Mutta himo päästä metsään iskee aina silloin tällöin..
No, ostinpa sitten keskikesällä ihka ensimmäisen sienikirjani, jota tietenkin piti päästä testaamaan metsään. Pakkasin reppuun takin, veitsen, muovipusseja, sienikirjan, hyttysmyrkkyä ja juotavaa. Ja painelin metsään intoa puhkuen.. Kaikennäköisiä sieniä tulikin vastaan yksittäisinä kappaleina ja minun keräilyni oli sitten sitä, että sieni käteen ja kirjasta etsimään vastaavaa. Jonkinlainen aavistus oli aina etukäteen, mutta varmistus oli saatava kirjasta. Useampia tunteja vierähti metsässä, kun vähän väliä piti istua mättäälle miettimään, että mikähän lie sieni taas on kyseessä. Hauskaa sinänsä sekin! Totesin vain, että ilmeisesti joku muu oli ehtinyt minua ennen, koska sieniä oli sateisiin nähden aika vähän, eikä yhtään kanttarellia ollut alueella vaikka kiersin sen moneen kertaan. No, kotiin tulin sitten erilaisten sienten kanssa, jotka hienosti olin tunnistanut. Mutta jääkaappiin jäivät, laiskuutta kai, kun ei kukaan viitsinyt valmistaa. Toinen reissu alkoi sitten jo paremmalla otteella. Ja sienetkin alkoivat tunnistua. Suurella palolla sain mukaan ison muovikassillisen erilaisia sieniä, sekä ihanan makuisia vadelmia. Sienistä suurin osa olikin sitten ruokasieniä, mutta päänvaivaa tuottivat tatit, joita lopulta naapurienkin kanssa tunnisteltiin. Epäilys sappitateista kuitenkin painoi takaraivolla ja lopullisen niitin 10 tatille antoi maku niitä pannulla paistettuani. Ja kaikki roskiin! Keräämäni kantarellit söimme saman tien, kun metsästä tulin. Ei edes kuvaa ehditty ottaa, niin hyviä ne olivat! Mutta tässä pari kuvaa reissuiltani..    |
Kirjoittaja
Blogini on kuvaus nuoren naisen elämästä, joka pyörii puutarhan, hevosten, koulun ja muiden herkkujen keskellä. Suuria tavoitteita ei ole, eikä ehkä punaista lankaakaan. On kuitenkin ihana purkaa sydäntä jonnekin..ja jättää jälki.
Sivut
 
Katso, jos et muuten usko
Ihania ideoita puutarhaan!!!
Sivupohjan työsti
 Sivuillani on vieraillut:
Tallipäiväkirja
Joulunaika ja alkuvuosi: tallilla tapahtunut kaikkea pientä jännää. Meidän pikkuinen Jahvetti on oppinut laukannostot ja laukkailee innokkaasti aina pyydettäessä. Olemme jo kaikki laukanneet sen kyydissä lenkillä. Jätti laihtui lämppärille tyypillisesti liikunnan määrän vähentyessä, mutta hyvää matkaa saamassa taas lisää lihaksia. Kalevin jalka jatkoi kiusaamistaan, mutta nyt jo parempi ja ollaan saatu Kaltsukin mukaan lenkeille. Laukkapyrähdyksiä kuitenkin vältellään. Itse en ole pahemmin ehtinyt tallilla muuta kuin satunnaisesti vierailla, joten kovin suuresta panostuksesta ei voi kiitellä. Koulu ja työ ovat vieneet niin hurjasti aikaa, että pää ei meinaa pysyä mukana. Ehkäpä kevät helpottaa! Tiistain pitkästä lenkistä on ainakin sisäreidet ja pohkeet kipeinä!
Täällä selailee juuri nyt:
 |
