Tänään on ollut hieno päivä, taas! Niitä on ollut tänä kesänä useita. Tänään on ollut myös hieno päivä sen vuoksi, että tajusin olevani vapaalla. Pitkästä aikaa sellainen olo, että ei tarvinnut potea huonoa omatuntoa siitä, kun muut ovat koulussa tai töissä. (tai no haloo...olenhan itsekin illat töissä, mutta se on eri asia). Niin monet päivät tästä kesästä ovat menneet sen miettimiseen, että miten paikata vapauden tuoma tyhjyys. Eli kun vaikka M on päivän pois töissä niin jo se saa minut tuntemaan itseni laiskaksi, jos en tee mitään "kotitöitä" tai muuta hyödyllistä.

Tätä on varmaankin ulkopuolisen vaikea ymmärtää, mutta kun olen luonteeltani hyvin menevä ja tekevä, ja koen huonoa omatuntoa pelkästä laiskottelusta. Miksi? Varmaankin se on peräisin jostain lapsuudesta ja kotimme yritteliäästä ilmapiiristä, jossa laiskottelusta kyllä sai kuulla vinoilua ja moittimista. Ja sitten taas oma elämä on opettanut, että kovasta yrittämisestä ja tekemisestä palkitaan jollain tavalla. Minä nyt vain saan siitä hyvän mielen ja tiedän tehneeni!

Samaa ideologiaa toteutan myös töitä tehdessä. Vaikka olenkin toisella töissä ja saisin saman palkan tekemällä asiat huonomminkin, niin periaatteeni ja omatuntoni eivät sellaista hyväksi. Siispä pyrin tekemään yhtä hyvin kuin tekisin itseäni varten kotona saman asian.